Kirjan artikkelien kirjoittajista kolme luennoi kevään aikana AC:n vieraina: Aku Visala, Lauri Kemppainen ja Rope Kojonen. Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti näiden kolmen kirjoittajan artikkelien sisältöjä.
Aku Visalan artikkelin otsikkona on Filosofinen teologia. Siinä hän tekee selkoa sellaisista käsitteistä kuin analyyttinen filosofia, analyyttinen filosofinen teologia, systemaattinen teologia ja uskonnonfilosofia. Visala valaisee sitä, kuinka analyyttinen filosofinen teologia syntyi loogisen positivismin kaatumisen jälkeen ja kuinka sen ominaispiirteitä ovat selkeys ja tarkkuus sekä yleisesti ottaen sitoutuneisuus teologiseen realismiin. Teologiseen realismiin sisältyy metafyysinen, semanttinen, aleettinen ja episteeminen realismi: toisin sanoen ihmismielestä riippumaton maailma on olemassa, ja siitä voidaan sekä puhua että saada tietoa. Hyvä esimerkki analyyttisesta filosofoinnista saatiin AC-SC:n luennolla 22.1., kun Visala avasi meille vapauden ongelmaa teologian ja tieteen näkökulmasta.
Lauri Kemppaisen artikkeli esittelee 1990-luvulla syntyneen teologisen liikkeen nimeltä radikaali ortodoksia. Liike on ekumeeninen ja vahvasti katoliseen kirkkoon kallellaan. Liikkeen isähahmon John Milbankin suurimpia esikuvia ovat Joseph Ratzinger/Benedictus XVI ja Henri de Lubac. Milbank on todennut: "Jos yhdistyminen Rooman alaisuuteen lopulta saavutetaan, se toteutuu siksi, että siitä on jo tullut todellisuutta de facto." Radikaali ortodoksia hämmentää teologista kenttää omaperäisellä yhdistelmällään, jota on vaikea asettaa esimerkiksi liberaali-konservatiivi-akselille. Se on toisaalta sanonut hyvästit neutraalille tiedolle ja universaalille järjelle, mutta toisaalta se haastaa sekularismin tuomalla teologian kaikille osa-alueille, pyrkimällä sanomaan jotain kaikesta. Tästä kuullaan lisää AC-SC-luennolla to 19.2. klo 19.
Rope Kojosen artikkeli kertoo luonnollisen teologian paluusta. Luonnollinen teologia merkitsee pyrkimystä puhua Jumalan olemuksesta (tai jopa todistaa hänen olemassaolonsa) ilman pyhiä kirjoituksia tai muuta jumalallista ilmoitusta. Luonnollinen teologia sai osakseen kritiikkiä filosofiassa (Hume, Kant) ja teologiassa (Barth), ja näyttikin siltä, että luonnollinen teologia on kuollut. Nyttemmin luonnollinen teologia on kuitenkin tehnyt paluun, ja uudemmat argumentit välttävät Humen ja Kantin kritiikit. Barthille on vastattu (mm. Alister McGrath), että ajatus ihmisestä Jumalan kuvana johtaa luontevasti luonnollisen teologian mahdollisuuteen: ihminen voi tuntea luomakunnan järjellisen rakenteen ja havaita sen taustalla olevan jumalallisen järjen. Kojonen puhuu AC-SC:ssä 19.3. aiheenaan älykäs suunnittelu, luominen ja evoluutio.
Kirjassa on myös muita erinomaisia artikkeleita, mm. Olli-Pekka Vainion esitys postliberaalista teologiasta ja Jyri Komulaisen kirjoitus uskontoteologiasta. Ehkä saamme heidät luennoimaan AC:lle vuoden 2015 syyskaudella tai myöhemmin. Joka tapauksessa on innostavaa nähdä, kuinka vanhojen eläkkeelle jääneiden suurnimien jälkeen Suomesta on nousemassa uusi polvi lahjakkaita teologeja, jotka käyvät rohkeasti käsiksi moniin maassamme ennen tuntemattomiin kysymyksenasetteluihin.
Kiitän Kirjapajaa kirjan arvostelukappaleesta, suosittelen teosta lämpimästi ja toivotan kaikki tervetulleiksi AC:n tuleville luennoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti